lauantai 19. heinäkuuta 2014

Lisää kankaita + muuta kivaa


Mökkiremontti vie mehut meikäläisestäkin joten aikaa blogin päivittämiseen ei oikein tahdo liikoja löytyä. Tänään olen kuitenkin miehen ja koiran kanssa käymässä stadissa parin päivän reissulla ja tähänkin löytyi aikaa.  Remppatarinan laitan sitten kun on päästy ulkolaudoitukseen ja saatu tuvan sisämaalaushommat alulle. Siinä vaiheessahan kaikki onkin jo melkein valmista ; ) 
Paitsi että sähkömies pitää pyytää isomman hellan takia paikalle ja jostain taikoa uudelle tiskitasolle kaapisto, kaikki muu onkin melkein kokonaan ehtaa mummonmökkimallistoa eli edelleenkin toimivaa vanhaa sekalaista kalustusta.


Paikalliselta kirppikseltä löytyi Hello Kitty-verhot joissa kangasta yhteensä 160x150 cm /3€ ja viisi kpl kauniita lasilautasia yht. 1,50€.  Viereisessä kuvassa on uusia puuvillakankaita, siis pesemättömiä,  jostain 60-luvulta (luulen), maksoivat yhteensä 1€ ja mittaa niillä seuraavasti, ruskea 80  x 300 cm ja vihreä 90 x 230 cm. Nämä jälkimmäiset löytyivät Puhoksen perinnepäiviltä vanhemman rouvan pöydältä ja tuo vihreä oli kuulemma äitinsä mekkokangas joka oli sitten jostain syystä jäänyt ompelematta. Saas nähdä mihin meikäläinen saa nämä upotettua.

 Näissä epätarkoissa kuvissa yritän esitellä hienoja koirien kaulapantoja joita oli tuonut Perinnepäiville myyntiin valjas- ja satulaseppä Niina Tolvanen / www.sarania.net .
Sivuilta löytyy vaikka mitä kivaa pienemmille ja isommille lemmikeille.

Sanchalle ostin uuden hienon dimangipannan ja pyysin siihen lisäksi yhden niitin ns. asennetta antamaan ja lisukkeeksi ostin myös plingpling-tassuriipuksen. Vaikka koirulin turkki on vielä parturoinnin jälkeen melko lyhyt niin ei pannan dimangit sieltä paljon vilku, mutta tärkeintähän on uusi hieno panta.


Remppavahtimme yrittää ottaa nokosia yhdistetyllä olohuone-ruokahuone-verannalla.

 

Tuulettelin Perinnepäivillä myös Maripeittoani joka sai aikaan mukavia keskusteluja sen katsojien kanssa.

Kaunis unikko lakastui pian hehkeimmän kukintansa jälkeen, enään siitä ei ole jäljellä kuin siemeniä kasvattava kota.

 

Vaaleanpunainen ruusu aloitti kukintansa pari viikkoa sitten ja koskaan siinä ei ole ollut niin monta kukkaa kuin tänä vuonna.

Kiitoksia kommenteistanne ja mukavaa heinäkuun loppupuolta.