sunnuntai 23. elokuuta 2015

Värjäystä ja tikkerperihilloa

Värjäystä lankoihin on tullut harjoiteltua useamman kerran pitkin kesää, viimeisimpänä krappijuurella josta tuli ihanan kaunista oranssia ja aiheutti kiireisen langanostomatkan kylille jotta jälkivärinkin sain käytettyä.  Värjättyä tuli tuoreilla sinisillä lupiininkukilla, punalehtiapilalla, piennarmataran juurella ja krappilla. Kolme viimeisintä oli kuivatavaraa ja vaativat vuorokauden liotuksen ennen keittämistä.  Ohjeita onnistumisiin ja metsään menoihin löytyy kirjoista ja netistä.

Lupiinivärjäyksessä käytin ns. puretusaineena ruokasoodaa kun alunaa ei sattunut juuri sillä hetkellä käsillä olemaan, kaunista vihreätä syntyi ja hyvin pysyi väri langassa huuhteluiden ja pesun jälkeen.


 Lupiineilla tuli värjäiltyä kaksi kertaa, 10-litran kattilaan sai tungettua kiehumaan kukkia reilut 14 litraa kun lisäili kukkia sinne pikkuhiljaa sekaan. Isossa kuvassa ylempi tvihr. oli harmaa ja vaalein on alunperin luonnonvalk. lanka jonka upotin valmiin keitoksen sekaan kun otin tunnin muhineen kattilan jäähtymään. Huuhtelin langat vasta seuraavana päivänä.


Piennarmataran juuria minulla oli ihan liian vähän tai sanotaanko että laitoin lankoja liikaa keitokseen ja sain vain tuollaista mummokalsarin vaaleanpunaista.


Krappijuurimurut otin talteen keittämisen jälkeen, niistä saa hyvää väriä vielä ensi vuonnakin. Liottelin ja keitin ne kattilassa kahden valoverhokangaspussin sisällä niin säästyin isolta siivilöintihommalta ennen lankojen lisäämistä. Krappia minulla oli 200 g.

Alhaalla vasemmalla on 300 g ensimmäisen värjäyserän tuotos (Pirtin kehräämön villoja/väri kuvassa vähän metsässä) ja vieressä jälkivärissä keitetyt 7veikat myös 300 g.

Punalehtiapilakeitoksesta ei kuvia olekaan ja vihreää siitäkin keitoksesta syntyi.



 Tässä on kesän keittotulokset, ihanat oranssit krappilangat alekkain lvalk.. ja alimpana ne mummokalsarilangat, kaksi lvalk. ja yksi vaal.harm. alkuperältään.  Ylhäällä keskellä alekkain kaksi vaaleanvihreää punalehtiapilakerää ja pieniä nöttösiä sekalaisia lankoja, vaaleat isommat kerät lupiinivärjäyksen yön yli lionneita seuralaisia.  Oikean reunan vihreissä on kaksi alunperin vaaleanharmaata tuntematonta villalankaa ja muut lv. 
Johonkin on hävinnyt vihreistä väri kun ovat tässä vähän aneemisen näköisiä.

************************************************


Tikkerperi(karviais)hilloa on keitelty ja sitä on kaikissa muissa purkeissa paitsi etualan  6 vattuhillopurkissa. Tikkerpereistä tuli melkoisesti mehua joten sitäkin sain kahteen pulloon. Ensi vuonna täytynee varustautua jonkun hyytelösokerin kanssa tämän säilöntään.


Viikon päästä pitäisi siirtyä takaisin kaupunkieloon ja opetella uusi rytmi elämään. Bussit ja autot rymistelee kadulla, kauppaan ei ole matkaa kuin muutama satametriä 12 km sijaan ja nettikin toimii ihan tuosta vaan.

Mukavaa elokuun viimeistä viikkoa kaikille!

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Aurinko paistaa

... ainakin tällä hetkellä ja lämpöäkin on melkein 19°.  Sadetta ja kylmää on riittänyt ja ne muutamat aurinkoiset ja lämpimät päivät tuntuvat ihan harhatapauksilta. Kuvitelmat leikata matonkuteita pihalla ovat edelleenkin kuvitelmia mutta tuplat kahdesta ikkunasta otettiin pois heinäkuun puolella. 

Saas nähdä saadaanko edes elokuussa muutama lämpimämpi päivä mutta eipä ole tarvinnut huolehtia kukkien, herneiden ja kahden kurpitsan kastelusta näillä keleillä. 

Sisällä on saanut istuskella käsitöitä tehden tuntematta minkäänlaista huonoa omaatuntoa, ja tällä aasinsillalla (mikähän sekin oikeasti on) pääsenkin esittelemään tekemisiäni.


Ainoat vähänkään tilkkuiluun hennosti liittyvät tekemiset, osa jo vuosi sitten leikeltyjä ja tänä keväänä kierrätystapahtumasta hankittuja kankaita ja niistä syntyneet pussukat ja kassit.


Marimekkotilkun käytin kokonaan, taskussa 4 pientä jämäpalaa kerä vuorikankaan. Vuorikankaat samaisesta tapahtumasta.

*****************************************
Ja sitten virkkaus- ja neuleosastolle:


Omista vanhoista Florica-lankajämistä (perittyjä, kirpparilöytöjä) ja ystävältä ostetuista syntyi tämä peitto 130 x 175 cm (846 g). Ja lankoja on vielä jäljellä vaikka kahteen samankokoiseen.



Tässä värilajitelma 23 eri väristä, vanhemmat langat tuntuivat olevan paksumpia kuin tämän päivän Floricat virkata vaikka tässä näyttävätkin melko tasalaatuisilta.


Arvaakohan kukaan mikä tämä on? Kyseessä on mallitilkku ylhäältä alaspäin-neulottavaan jakkuun tai puseroon. Hiukan tuli tuosta hihasta turhan leveä mutta tekniikka ainakin tuli selväksi.  Kiitos tyttärelle hyvästä opetuksesta, nyt pitäisi vain rohkaista itsensä aloittamaan neule siihen hankituista langoista.


Tässä on kaikki kesäkuun alussa neulotut sytomyssyt potretissa piirongin laatikossa.


Vasemmalla on bambutiskirättejä ja vieressä viimeisimmät sytomyssyt.

****************************************

Puhoksen perinnepäivillä heinäkuun puolivälissä tuuleteltiin kansallis- ja kansanpukuja.


Itselläni oli päällä feresi röijyineen, päähine vielä puuttuu ja laukkuna nykyaikaisesti farkkutuunaus.


Perinnepäivillä oli kumpanakin päivänä (la-su) myös neulontakilpailu Kitteen Käsikkäitten järjestämänä, ja minä sitten voitin sen sunnuntain kisan. 
Silmukoita 15 ja aikaa 15 min.,  kerroksia sain aikaiseksi 2 s vaille 45 krs. ja kilpailulanka haastavasti purettua ja monisäikeistä.  Palkintona oli aina tarpeellista sukkalankaa ja puikot.

***************************************

Sitten eläimiin ja ötököihin + muihin kasvaviin:

Kaikenlaisia lentäviä on tullut vastaan (huom. mies on kutsunut minut katsomaan näitä) pitkin kesää.
Vasemmalla lehmuskiitäjä, keskellä pikkupystyperä ja unikko juuri auenneena.


Vas. harmaasiepon poikanen ensilennon jälkeen kaulassaan muhkea punkki, keskellä keisarinviitta ja oikealla lepakko postin heittolaatikon kyljessä varpaistaan roikkumassa. Lepakko makoili keskellä tietä josta mies nosti sen roskapihdeillä postilaatikon sisään. Paikka ei kuitenkaan ollut lepakon mieleen ja siirtyi itse tuohon paikkaan. Mitähän jännää oli tapahtunut että se keskellä päivää oli tielle joutunut.
 

Sieniä, sieniä.... niitä on metsät pullollaan ja on niitä mustikoitakin. Ensimmäinen mustikkapiirakka kohta syöty ja just mies toi sangollisen lisää, pitänee siirtyä putsaustehtäviin.



Nyt jo pilvistelee (klo 16.10), toivottavasti tälle kuulle löytyy aurinkoisia ja kuivia päiviä, matotkin nimittäin odottavat vuosittaista kylpyään.

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja mukavia kesäpäiviä kaikille!